Sieluni kultakala – J.L. Runeberg ja Galileo Galilei

Sua rakastan – oi kultakalaseni!
Jos kauan saan sua katsella,

silmissä sumeta vois
niin kuin nähtävänäin värikäs led-valo ois
piirtäminen mua ei enää innosta lain,
kun kohdata sut riemul’ sain.

On hipiäsi outo kuin lohikäärmehedelmä
ma tahdon olla sun lihapullasi
Miten kaunis onkaan katseesi,
oi kultakalasilmäni!
Jos huulessais ois rössypottua
ei ois se mulle sulompaa
Vaik tuoksuis henki surströmmingiltä
silt’ janoaisin muiskua
Oi riennä uiden luokseni
rakas kultakala armaani!

Runo: J.L. Runeberg ja Galileo Galilei

Tätä runoa rakastetaan näin paljon:

Tekijä: Vieraileva Sulkakynä

Runosuoni maksimisykkeellä.