Sieluni Koira – J.L. Runeberg ja Maxima

Sua rakastan – oi Koiraseni!
Jos kauan saan sua katsella,

silmissä sumeta vois
niin kuin nähtävänäin Tyhmä Maxima ois
Voimistelu mua ei enää innosta lain,
kun kohdata sut riemul’ sain.

On hipiäsi Maukas kuin Ei ole
ma tahdon olla sun Haukkas
Miten kaunis onkaan katseesi,
oi Koirasilmäni!
Jos huulessais ois Jäätelöä
ei ois se mulle sulompaa
Vaik tuoksuis henki Huumeita
silt’ janoaisin muiskua
Oi riennä Kävelee luokseni
rakas Koira armaani!

Runo: J.L. Runeberg ja Maxima

Tätä runoa rakastetaan näin paljon:

Tekijä: Vieraileva Sulkakynä

Runosuoni maksimisykkeellä.